Konflikti on luonnollinen osa ihmiskokemusta…
Se, miten käsittelemme näitä väistämättömiä konflikteja, auttaa meitä määrittelemään kuka olemme ja suhteemme muihin.
On terveellisiä ja epäterveellisiä tapoja käsitellä draamaa, konflikteja ja elämässä ilmeneviä ongelmia.
Ihmiset, joilla ei ole terveellisiä selviytymismekanismeja tai kykyä konflikteihin, kärsivät todennäköisemmin pitkäaikaisista mielenterveysvaikutuksista, stressistä ja myrskyisistä suhteista.
Vuonna 1968 tohtori Stephen Karpman loi Karpman-draaman kolmion mallinnamaan sosiaalisia vuorovaikutuksia, joita voi tapahtua liiallisissa, tuhoisissa konflikteissa ihmisten välillä. 'Liiallisen, tuhoavan' erottaminen on avainasemassa.
Tri Karpman valitsi draamakolmion konfliktikolmion sijaan, koska mallin ei ollut tarkoitus määritellä kirjaimellista, todellista uhria.
Sen on pikemminkin tarkoitus mallintaa sellaisen henkilön käyttäytymistä, joka kokee tai kokee itsensä olevan uhri.
Karpman-draaman kolmion ei myöskään ole tarkoitettu kattavan terveellisiä erimielisyyksiä tai argumentteja, vain liiallista, tuhoavaa käyttäytymistä, joka on haitallista osallistujille.
Karpmanin kolmio koostuu kolmesta pisteestä, joissa on kolme toimijaa: vainooja, uhri ja pelastaja.
Vainooja
Vainoaja on henkilö, jonka uskotaan olevan roisto.
Tämän henkilön voidaan kokea syyttävän uhria. He voivat olla vihaisia ja sortavia, hallitseva , jäykkä, liian kriittinen, pessimistinen tai jäykkä.
He voivat olla itsetärkeitä, tuntea olevansa uhria korkeammat, tai tehdä työtä saadakseen uhrin tuntemaan olevansa pienempi kuin vainooja.
Heidän motivaationsa voi olla epäselvää. Se voi olla niin yksinkertaista kuin toisen henkilön hyödyntäminen ja käyttäminen tai se voi olla jokin muu syvempi asia työssä.
Uhri
Uhri kokee olevansa toivottomasti ja avuttomasti eksyneitä, täysin voimattomia toteuttamaan itselleen mitään mielekästä muutosta.
He murtautuvat itsekuroon ja kieltäytyvät kaikista yrityksistä auttaa nostamaan itseään tai tekemään päätöksiä. He usein pakenevat ongelmiltaan etsimällä tapoja puuttua niihin.
He saattavat tuntea häpeää ja voimattomuutta vakuuttamalla itsensä siitä, että heillä ei ole keinoja tai kykyä ratkaista ongelmiaan, samalla kun he eivät tee mitään edes yrittääkseen.
Uhri, jota ei tällä hetkellä vainota, voi etsiä vainoojaa ja pelastajaa jatkamaan omaa sääliään.
Pelastaja
Pelastaja ei ole hyvä tai jalo henkilö Karpmanin kolmiossa. Pelastaja on mahdollistaja.
Ne tarjoavat käsityksen haluavansa auttaa pelastamalla uhrin omilta huonoilta valinnoiltaan tai toimettomuudestaan.
Tämä on usein itsepuolustusmekanismi, jonka avulla he voivat välttää omat ongelmansa vakuuttamalla itsensä edistymisestä pelastamalla uhrin vainoajalta.
He voivat myös harrastaa sosiaalista luottoa olemalla pelastaja ja auttaja. Tämä on naamioitu huoleksi uhrin hyvinvoinnista, mutta se auttaa mahdollistamaan itsensä säälittävän käyttäytymisen, koska se antaa uhrille luvan epäonnistua ja ei pidä häntä vastuussa omista valinnoistaan ja elämästään.
Karpmanin kolmio toiminnassa
Kaikki konfliktit eivät johda draamakolmion muodostumiseen, mutta kolmio voi kehittyä, kun joku astuu uhrin tai vainoajan rooliin.
Uhri tai vainooja yrittää sitten vetää muita ihmisiä konfliktiin. Jos vainoja, he etsivät uhria. Jos uhri, he voivat etsiä vainooja (jos sellaista ei ole läsnä) ja pelastajaa.
Nämä roolit eivät ole staattisia ja muuttuvat draaman aikana.
Ei ole epätavallista, että uhri käynnistää pelastajan, mikä antaa uhrin nähdä pelastajan toisena vainoajana ja jatkaa itsensä uhriksi joutumista.
Eri osallistujat vaihtelevat useimmiten roolista rooliin, vaikka jokaisella henkilöllä on tyypillisesti hallitseva rooli, johon he usein joutuvat.
Tohtori Karpman uskoi, että tämä rooli muotoillaan varhaislapsuuden kehityksessä perheen dynamiikassa.
Jokainen draamakolmion ihminen saa vuorovaikutuksestaan jonkinlaisen epäterveellisen täyttymyksen.
Ajoittain, yhteisriippuvuus voi olla rooli pelastajan ja uhrin välillä.
Saatat myös pitää (artikkeli jatkuu alla):
- Kuinka välttää draamaa ja estää se pilaamasta elämääsi
- Kuinka auttaa muita heidän tarvitsemaansa aikaan
- 10 tapaa olla liian mukavaa loppuu sinulle huonosti
- 9 esimerkkiä aikuisten käyttäytymisestä
Vapautuminen draamakolmiosta
Henkilö voi irrottautua draamakolmion kierrosta ymmärtämällä, että hän on mukana, mihin rooliin hän sopii, miksi hän osallistuu ja mitä toimia hän voi tehdä muuttaakseen käsitystään ja toimintaansa tässä dynamiikassa.
Kaikki konfliktit eivät ole haitallisia ja epäterveellisiä. Ihmisillä on erimielisyyksiä, riitaa, he tarvitsevat apua ja heidän on oltava ajoittain auttajia.
Ongelmia syntyy, kun nämä asiat tehdään epäterveellisellä tai tuhoisalla tasolla.
Löydätkö itsesi säännöllisesti mukana draamassa? Harkitse konflikteja, joissa olet ollut tekemisissä muiden ihmisten kanssa tai elämäntilanteita.
On aikoja, jolloin vainoaja on itse asiassa ulkopuolinen olosuhde eikä henkilö.
Esimerkiksi henkilö saattaa menettää työpaikkansa mistä tahansa syystä ja siirtyä uhrin rooliin ikään kuin maailmankaikkeus olisi linjassa hänen kanssaan, antaen itselleen luvan murtautua itsekuroon.
He saattavat syyttää pomoaan siitä, että heidät erotettiin, kun heidän omat virheensä johtivat heidän erottamiseen.
Vaintajana
Vainoaja ihmisenä usein etsii syyttää ketään ja kaikkea muuta kuin itseään heidän onnettomuuksistaan ja ongelmistaan.
Tulee aika, jolloin täytyy pysähtyä miettimään, eivätkö he itse asiassa ole syynä omiin epäonnistumisiinsa ja epäonnisuutensa.
Heidän on lopetettava etsimään joku muu syyllinen onnettomuudestaan, epäonnisuudestaan tai ongelmistaan ja etsittävä terveellisempiä tapoja selviytyä stressistään.
Pelastajana
Pelastaja pyrkii jatkuvasti säästämään muita ihmisiä mielenterveyden ja hyvinvoinnin kustannuksella.
Heistä saattaa tuntua siltä, että kaikki menee pieleen, jos he eivät jotenkin ole mukana, sivuuttamatta täysin sitä tosiasiaa, että asiat etenevät heidän kanssaan tai ilman niitä.
Pelastaja voi uhrata paljon siihen pisteeseen asti, että se aiheuttaa heille vahinkoa tai ongelmia elämässään yrittäessään pelastaa uhrin itseltään.
Pelastajan rooliin joutuvan henkilön on usein tutkittava terveellistä rajarakennusta ja opittava, että hän ei voi pelastaa maailmaa ja että marttyyri ei ole jalo yritys.
Uhrina
Uhri viihtyy tuntemalla ikään kuin heillä ei olisi elämässä hallintaa. He viihtyvät tuntuessaan siltä kuin he olisivat täysin hallinnassa, että asiat vain tapahtuvat heille riippumatta heidän tekemistään toimista.
Kyllä, on aikoja, jolloin elämä jakaa huonon käden, ja meidän on vain kärsittävä siitä, mitä meille tulee.
Mutta useammin kuin ei, on olemassa toimia, joita voimme tehdä vähentämään iskuja, ottamaan vastuun omasta elämästämme ja onnestamme ja rakentamaan edelleen haluamiamme elämää.
Siirtyminen dynaamiseen voimaannuttamiseen (TED)
Vuonna 2009 David Emerald julkaisi kirjan nimeltä 'TED: n voima * (* Empowerment Dynamic).'
Emeraldin kirja pyrki antamaan ihmisille mahdollisuuden paeta tästä negatiivisten konfliktien kierrosta siirtämällä jokainen rooli positiivisempaan suuntaan terveellisempien ideoiden ja käyttäytymisen kanssa.
Uhri siirtyy Luojaan, vainoaja siirtyy haastajaan ja pelastaja siirtyy valmentajaan.
Uhrista Luojaan
Siirtyminen uhrista luojaan perustuu kahteen pääominaisuuteen.
1. Luojan on pystyttävä vastaamaan kysymykseen 'Mitä haluan?' ja parantaa heidän kykyään löytää polku lopulliseen tavoitteeseensa.
Näkökulman muutos antaa Luojan siirtyä ajattelutavasta asumalla ongelmaan ja siitä, miten se vaikuttaa heihin, voimaannuttavaan rooliin olla ratkaisukeskeinen ajattelija.
Keskittyminen lopputulokseen antaa voiman takaisin Luojalle, antaen heidän löytää tukikohdan ja edetä ongelmiinsa.
2. Luojan on opittava valitsemaan vastauksensa elämän heille aiheuttamiin ongelmiin.
Jokaisella on vaikeuksia aina pienistä traagisiin. Ainoa asia, jota todella hallitsemme, on se, miten päätämme reagoida niihin.
Nyt ei pidä halveksia ketään, joka on traumaattisen tilanteen uhri tai selviytynyt. Tavoitteena on olla joutumatta uhrin ansaan, jossa henkilö loukkaa itsensä negatiiviseen kiertoon siitä, kuinka avuton ja toivoton hän on.
Uhri on mentaliteetti jatkuva mure kuin minä, mikä ei ole sama asia kuin joku, jolle toinen henkilö tai olosuhteet vahingoittivat.
Vainostajasta Haastajaksi
Haastaja on henkilö tai tilanne, joka pakottaa Luojaa. Tämä ei ehkä ole henkilö. Se voi olla terveysongelma tai ulkoinen olosuhde, joka pakottaa itsensä Luojaan heidän valinnoistaan riippumatta.
Henkilönä haastaja voi olla joko negatiivinen tai positiivinen vaikutus. Ero tulee olemaan Challengerin motivaatioissa.
Haastaja-roolissa oleva negatiivinen henkilö voi pyrkiä ylläpitämään ja luomaan valvonnan Luojaan.
He tekevät niin usein itsekkäistä syistä, välttääkseen itsensä uhriksi tulemisen tai siksi, että siirtävät omat ongelmansa Luojaan.
Positiivinen henkilö Challenger-roolissa voi auttaa luomaan uusia mahdollisuuksia ja edistämään Luojan kasvua haastamalla heidät tavalla, joka ei ole tuhoisa.
Altruistinen henkilö Challenger-roolissa voi tarjota mielekästä motivaatiota, joka innostaa Luojaa korkeammalle.
Pelastajasta valmentajaksi
Pelastajan ja valmentajan ero on heidän suhteessaan uhriin tai Luojaan.
shane mcmahon vs aj tyylit
Valmentaja ymmärtää, että heillä ei ole todellista voimaa korjata ketään muuta kuin itseään. He vetävät terveitä rajoja, voivat tarjota motivaatiota ja ohjausta, mutta he eivät yritä kantaa Luojan taisteluiden tunnepainoa.
He ylläpitävät terveitä rajoja eivätkä salli itsensä sotkeutua Luojan ja Haastajan väliseen konfliktiin.
Merkityksellisten muutosten tekeminen henkilökohtaisissa suhteissa
Kyky olla ja ylläpitää terveellisiä henkilökohtaisia suhteita muihin ihmisiin juontuu itsensä ymmärtämisestä.
On ymmärrettävä, miksi he tekevät asioita, joita he tekevät, miksi he tuntevat tunteensa, jos he haluavat vapauttaa potentiaalinsa ja kasvaa ihmisinä.
Useimmat haluavat onnellisen ja rauhallisen elämän. Onnellisen ja rauhallisen elämän saamiseksi on kyettävä käymään terveellisiä konflikteja ja ratkaisuja.
Jokainen kokee ne - ja jokainen voi parantaa kykyään olla tekemisissä maailman kanssa ja saavuttaa henkilökohtaiset tavoitteensa.
Parempi itsensä halu ja itsensä kehittämiseen tähtäävä työ auttavat meitä tulemaan onnellemme ja mielenrauhallemme.
